Ideoiden synty

Ideani tulevat jostain, en aina edes hahmota mistä. En tiedä, syntyvätkö ne omassa päässä noin vain vai ovatko ne ehkä jonkun nähdyn ja koetun kopioita tai niiden yhdistelmiä. Olen aina tietoisesti välttänyt kopioimasta toisten ideoita, aiheita ja tekniikoita. Ehkä se liittyy nuoruuden tuotemuotoilun opiskeluun. 1980-luvulla saattoi vielä uskoa luovansa jotain ainutlaatuista… Syystä, että maailmaan tutustui huomattavasti vähäisemmin keinoin kuin nykyään. Ei ollut mahdollista saada ideoita maailmalta samalla tavalla kuin nykyisin, puhelinta selaamalla.

Olen aina pitänyt kollaaseista, mutta en ole edes kokeillut niiden tekemistä. Ihailuni kohteena ovat olleet taidokkaat bujot, joissa on lehtileikkeleitä ja piirroksia sekä valokuvista tehdyt kollaasit, fotomontaasit. Kun leikataan kuvia eri lähteistä ja yhdistetään niitä toisiinsa, saadaan uusia merkityksiä. Omaa mosaiikkikollaasia tehdessä rupesin miettimään, mistä olin saanut idean kollaasista. Jostain idea oli tullut, mutta mistä?

Viime aikoina olen pohtinut erilaisia mahdollisuuksia tehdä valokuvaa. Tähän koollaasikokeiluuni minut on ohjannut monta eri kohtaamista kuvien ja niiden tekijöiden kanssa.

Inspiraation lähteet

Lahdessa opiskellessani opiskelukaverini Annika Luukko teki opinnäytetyönänsä valokuvakollaaseja, ja ihastuin niihin valtavasti. Annikan Instan löydät täältä.

Pari vuotta sitten näin Paris Photossa seinän, joka oli tehty päällekkäin ja rinnakkain ladotuista dioista. Kuvia ei näkynyt, oli vain monta metriä leveä seinä. Seinässä oli tuhansia kuvia, mutta yhtäkään ei voinut nähdä.

Yksi ihailemani taiteilija on Kari Cavén. Minuun vetoaa hänen teoksissaan visuaalinen kieli ja oivallukset. Hämeenlinnan Taidemuseossa oli esillä Vexi Salmen kokoelma, johon Kari Cavén oli tehnyt uusia teoksia Vexin tulitikkurasiakokoelmasta. Lempiteokseni oli laatikko, johon rasiat oli ladottu niin, että tulitikkurasioiden kansia ei näkynyt. Valkoiset ja muutama muun värinen rasia muodostivat polveilevan pinnan. Teos piilotti kuvat ja antoi mahdollisuuden avata laatikoita. Teoksiin ei saa koskea!

Olen ollut muutaman vuoden Katseen konsulttien mentorointiryhmässä. Siellä ystäväni Ripsu on tehnyt omakuvistaan tai oikeamminkin eri persoonistaan kollaaseja.Persoonat matkailevat kliseisissä postikorttimaisemissa ja pyörivät pesukoneessa.

Mari Hokkanen on tehnyt näyttämökuvia / pienosimalleja leikaten ja sommitellen valokuvia eri kerroksiin näyttämön syvyyssuunnassa. Sitten hän on valaissut näyttämökuvat ja ottanut niistä valokuvat. Meni hetki, ennen kuin ymmärsin, miten hän tekee kuvansa.

Opettajani ja mentorini Harri Pälviranta on käsitellyt dokumentaarisissa kuvissaan väkivaltaa monesta eri näkökulmasta. Olen nähnyt hänen kollaasejaan sekä teoksia, joissa hahmo on leikattu kuvasta ja siirretty toiseen teokseen.

Yhtenä nostan vielä Ulla Jokisalon kollaasit tai installaatiot, joissa on käytetty valokuvaa. Galleria Anhavalla oli juuri hieno näyttely taiteilijan 70-vuotspäivän kunniaksi. Teoksiin on otettu kuvia hienoista graafisista kuvista ehkä jostain kuvakirjoista. Niistä on tehty muutamilla oivalluksilla ja tarkalla työskentelyllä ja akvarelleilla maalaamalla hienoja yksittäisiä teoksia.

Tässä oli muutama referenssi, jotka ovat inspiroineet minua kollaasin pariin. Ideani ei siis ole syntynyt pelkästään omassa päässäni vaan näiden viime aikoina näkemieni teosten pohjalta. Ja ehkä myös jostain, mitä en ole tietoisesti huomioinut.

Am I borrowing or stealing?

The Birth of Ideas

My ideas come from somewhere, though I don’t always fully understand where. I don’t know if they simply emerge in my mind or if they are perhaps copies or combinations of things I’ve seen and experienced. I have always consciously avoided copying others’ ideas, topics, and techniques. Maybe it has something to do with studying industrial design in my youth. In the 1980s, it was still possible to believe you were creating something unique… because the world was explored with far fewer means than it is today.

I have always liked collages, but I haven’t even tried making them myself. I have admired skillful collages made with magazine clippings, drawings, and photo montages. While making my own mosaic collage, I began to think about where I got the idea for the collage. The idea had come from somewhere, but from where?

Lately, I have been pondering different ways of creating photographs. This collage experiment of mine has been influenced by many encounters with images and their creators.

Sources of Inspiration

While studying in Lahti, my classmate Annika Luukko made a thesis on photographic collages, and I was deeply captivated by them. You can find Annika’s Instagram here.

A couple of years ago, I saw a wall at Paris Photo made of stacked and arranged slides. The images weren’t visible; it was just a wide wall several meters long. There were thousands of images in the wall, but not a single one could be seen.

One artist I admire is Kari Cavén. I’m drawn to the visual language and insights in his works. At the Hämeenlinna Art Museum, there was an exhibition of Vexi Salme’s collection, to which Kari Cavén had created new works using Vexi’s matchbox collection. My favorite piece was a box where the matchboxes were stacked in such a way that the tops of the boxes were hidden. The white and a few other colored boxes formed a winding surface. The artwork concealed the images and allowed for the possibility of opening the boxes. The artworks must not be touched!

For a few years, I’ve been part of the mentoring group of Katseen konsultit. There, my friend Ripsu has made collages of her self-portraits, or rather, different personas. The personas travel through cliché postcard landscapes and spin in a washing machine.

Mari Hokkanen has created stage pictures and miniatures by cutting and arranging photographs into layers, building depth for the stage. Then she lights these stage pictures and takes photographs of them. It took me a while to understand how she creates her images.

My teacher and mentor, Harri Pälviranta, has explored violence in his documentary images from various perspectives. I’ve seen his collages as well as works where a character is cut from one image and transferred to another.

Another artist I’d like to highlight is Ulla Jokisalo, whose collages or installations often feature photography. Gallery Anhava recently held a beautiful exhibition in honor of the artist’s 70th birthday. The works include images from fine graphic designs, possibly from some picture books. These have been transformed into beautiful individual pieces through a few insights, precise work, and watercolors.

Here are a few references that have inspired me for the collage. My idea hasn’t come from my mind alone, but from these works I’ve seen recently. And maybe also from something I haven’t consciously noticed.

LÄHTEET

Kuva 1: Banksy Explained. https://banksyexplained.com/issue/banksy-mona-lisa-and-campbell-soup-2/

Kuva 2: Palavahalu 2,  Kari Cavén

Kuva 3: Sarjasta Propagation, Ripsu. https://ripsuhongistosalmi.com/the-conqueror/

Kuva 4: Pälviranta 2022. Väkivallan koreografia, näyttelykuva. Valokuvakeskus Nykyaika. Kulttuuritoimitus. https://kulttuuritoimitus.fi/kritiikit/kritiikit-kuvataide/harri-palviranta-tarkastelee-dokumentaarisissa-toissaan-vakivaltaa-ja-maskuliinisuutta-vakivallan-koreografiaa-nykyajassa/

Kuva 5: Kuva 4: Pälviranta 2022. Väkivallan koreografia, näyttelykuva. Valokuvakeskus Nykyaika. Kulttuuritoimitus. https://kulttuuritoimitus.fi/kritiikit/kritiikit-kuvataide/harri-palviranta-tarkastelee-dokumentaarisissa-toissaan-vakivaltaa-ja-maskuliinisuutta-vakivallan-koreografiaa-nykyajassa/

Kuva 6: Jokisalo 2024. Lapsuuskuvasto, Kesytön luonto. Galleria Anhava 2025.